Suomalaiset tunnetaan ylpeästi yhtenä maailman kovimmista kahvinjuojista. Keskimääräinen suomalainen kuluttaa jopa yli 8 kiloa kahvia vuodessa. Kahvi on olennainen osa kulttuuria ja se kuuluu arkeen, juhlaan, työpaikoille ja koteihin. Mutta samaan aikaan yksi kysymys nousee yhä useammin esille:
Mutta miksi juomme niin huonoa kahvia?
Tässä artikkelissa pureudumme tähän kysymykseen ja ennen kaikkea siihen, miten tilanne voidaan korjata.
Kahvin määrä vs. laatu – isoin ristiriitamme
Suomessa juodaan paljon kahvia, mutta perinteisesti painotus on ollut määrässä, ei laadussa. Kahvimme on usein:
- Vaaleapaahtoista, mutta silti kitkerää
- Liian tummaksi poltettua, jolloin kahviöljyt tulevat esille
- Hapanta ja karvasta
- Pitkään pannussa seissyttä
- Valmistettu siitä, mitä tarjouksesta halvimmillaan on saatu
- Keitetty ilman ymmärrystä uuttamisesta
- Keitetty likaisilla välineillä
Toisin sanoen: kahvi on enemmän tapa kuin nautinto.
5 syytä miksi Suomessa juodaan huonoa kahvia
1. Hinta korvaa laadun -kulttuuri
Suomalainen kahvikulttuuri on pitkään perustunut bulkkiin. Markettien halvimmat paketit hallitsevat hyllytilaa ja edullinen hinta ohjaa ostopäätöksiä enemmän kuin maku. Marketit käyttävät tätä mentaliteettia markkinoinnissaan hyödyksi. Kauppa käy ja kassa kilisee kun puolen kilon kahvipaketit löytyvät tarjouksesta viiden euron kilohinnalla. Valitettavasti tämän lystin maksavat laadustaan välittävät kuluttajat, joiden kukkarosta otetaan tuoteryhmän kate. Pienpaahtimot maksavat raaka-aineesta halvimmillaan sen, mitä bulkkikahvit maksavat normaalihintaisena paahdettuna kauppojen hyllyllä ilman tarjouksia. Epäreilu ja kilpailua vääristävä asetelma, eikö?
Lopputulos: Kahvi, joka täyttää kofeiinin tarpeen, mutta ei tarjoa elämyksiä.
2. Väärät valmistustavat
Moni ei tiedä, mitkä kaikki asiat vaikuttavat kahvin makuun:
- Veden lämpötila
- Jauhatuskarkeus
- Kahvin ja veden suhde
- Kahvin tuoreus
- Keittovälineiden epäpuhtaus
Yleisiä virheitä:
- Kahvi uutetaan liian kuumassa vedessä
- Kahvia käytetään liian vähän
- Kahvia käytetään liian paljon
- Pannu seisoo levyllä tuntikausia
- Vettä lisätään keittimeen pannun avulla, jolloin rasvat siirtyvät keittimen sisään
- Keitintä ei puhdisteta
3. Tuoreuden aliarvostaminen
Kahvi on tuoretuote. Silti Suomessa juodaan usein kuukausia sitten paahdettua kahvia.
Kahvin aromit ovat parhaimillaan 1–8 viikon kuluessa paahtamisesta. Valmiiksi jauhetun kahvin aromit alkavat haihtumaan heti jauhamisen jälkeen.
4. Tietämättömyys makuprofiileista
Moni ei ole koskaan maistanut oikeasti hyvää kahvia. Kun vertailukohta puuttuu, huonokin kahvi maistuu normaalilta ja kun sitä juo vuosikausia, makuaistit turtuvat.
Hyvä kahvi voi olla:
- Hedelmäinen
- Suklainen
- Pehmeä
- Tasapainoinen
- Makea
- Kukkainen
- Hapokas
5. Kahvi = kofeiini
Kahvia juodaan usein vain piristymiseen. Silloin ei ole väliä sillä, miltä se maistuu, ja edullinen hinta ohjaa päätöksentekoa.
Mutta kahvi voi olla paljon enemmän:
- Nautinto
- Elämys
- Moniuloitteinen raaka-aine
- Tarina
- Arvostus
- Kunnioitus raaka-ainetta, ihmisiä ja heidän työtään kohtaan
Miten suomalainen kahvikulttuuri voi kehittyä?
Hyvä uutinen: muutos on jo alkanut.
Erikoiskahvit, pienpaahtimot ja laadukkaat valmistusmenetelmät ovat kasvattaneet suosiotaan ja sitä mukaan myös kuluttajien tietoisuus kasvaa jatkuvasti.
Kun kuluttajat kiinnittävät yhä enemmän huomiota laatuun ja tarinaan kahvin takana, ymmärrys sekä arvostus kahvista lisääntyy. Voit nauttia kahvisi hyvällä omatunnolla, kun tiedät, että viljelijä sen takana on saanut kohtuullisen korvauksen työstään.
Kahvikulttuuri elää parhaillaan murroksessa ja annamme omalta osaltamme kaikkemme, jotta keskinkertainen juoma vaihtuisi erinomaiseen kahviin!
Näin sinä voit parantaa kahvikokemustasi:
Panosta laatuun. Valitse tuoretta, laadukasta kahvia, jonka taustat tiedetään. Hintaero on usein lopulta melko pieni, kun makuero taas on valtava.
Opettele perusteet.
Jo pienillä muutoksilla saat aikaan ison eron.
- Oikea mittasuhde (n. 60 g kahvia / 1 l vettä)
- Veden lämpötila noin 91–96 °C
- Tuore paahto ja jauhatus
Kokeile rohkeasti uusia makuja.
Eri alkuperät ja paahtoasteet avaavat uusia elämyksiä.
Brasilialaiset kahvit tarjoavat usein suklaisia ja pähkinäisiä vivahteita kun taas afrikkalaiset hedelmäisiä ja hapokkaita nyansseja.
Tee kahvista elämys.
Hidasta. Haista. Maista. Nauti.
Suomi ei oikeasti ole huonon kahvin maa. Se on maa, jossa juodaan paljon kahvia, mutta sen potentiaalia ei vielä täysin ymmärretä.
Kun laatu, tieto ja uteliaisuus kasvavat, muuttuu myös kahvikulttuuri.
Ja silloin Suomi voi olla muutakin kuin kulutuksen kärkimaita – se voi olla laadun ja tietoisuuden edelläkävijä.